lauantai 12. syyskuuta 2020

Amatöörin auringonkukat!

Ne sanoo, että lapsiki osaa kasvattaa auringonkukkia. Kävi ilmi, että tähän hommaan ois pitäny suhtautua just tolla ajatuksella.

Toiset lapset on varmaan tosi taitavia ja tarkkoja, mutta jos ite oisin lapsena kasvattanu auringonkukkia, niin oisin varmaan tehny just kuten päätin tehdä tänä kesänä. Nakkaan ne siemenet maahan ja toivon parasta.

Pieni auringonkukka

Lopusta löytyy linkit mun aikasempiin auringonkukkapostauksiin, mutta tiivistettäköön niin, että olen koittanu (siis myös aiemmassa elämässä ennen Mökki-Pirkkoa) kasvattaa auringonkukkia liian monimutkaisesti taimentaen ja suojaten ja kastellen ja siirrellen. Ei ois kannattanu. 

Tänä kesänä päätin ihan vaan luovuttaa. Mulla siis oli siemeniä, mutta kikkailun sijasta kaivelin pikkuisen montun aurinkoiseen paikkaan, kaadoin siihen jotain ihan perusmarkettimultaa ja ripottelin koko siemenpussin siihen. Sitte kastelin niitä muutamana päivänä ja kun alkoivat pukata vartta, niin napsin surkeimmat yksilöt pois valoa ja tilaa viemästä. 

Kaksi hyvin keltaista auringonkukkaa kukkii

Jonkin aikaa näyttiki hyvältä, kunnes Mies trimmas varottelusta huolimatta vahvimmat yksilöt. Se vaan totes, että ei ne tollasessa paikassa kasva kuitenkaan (ihan niinku asiasta mitään tietäis). 

Tavallaan olin jo vähän unohtanu koko homman ja nyt muutaman viikon tauon jälkeen mökille tullessa olikin kaksi somaa kukkaa odottamassa. 

Mökki-Pirkon virallinen auringonkukankasvatusohje on siis:

  1. Pistä siemenet multaan. 
  2. Kastele, jos ei sada.
  3. Unohda koko homma.
Olokaapa hyvät.

(Ja turha siis kysellä, että mitä lajia nää on. En oo enää moneen vuoteen jaksanu uskoa, että pääsisin koskaan kirjottaan tätä postausta ja kertoon lajiketta.)

Auringonkukan nuppu

Tuosta vielä tuota historiaa:



4 kommenttia:

  1. Tai sitten se menee näinkin: laita lintulaudalle auringonkukan siemeniä ja unohda koko juttu! Niin kävi minulle ja kun tulimme kesälomalta niin valtavat auringonkukat seisoivat kuin partiolaiset toivottamassa meidät tervetulleiksi, lintulaudan alla;)

    VastaaPoista
  2. Mari Mörön ja Mirkka Eskosen kirjassa Tuhannenkymmentä perhosta on kiva runo, joka sopii sinulle.

    AURINGONKUKKA
    Talteen, jemmaan, piiloon,
    sinne tänne siiloon
    hujanhajallinen,
    koko vajallinen!
    Kiven koloon,
    juuren mutkaan
    jälkiä ei jääkään tutkaan.

    Tallessa on, ja talteen jää:
    siksi kukka voi yllättää.

    VastaaPoista