(Kuvat on tällä kertaa ilman kohennusta, kun otin nämä ennen Instagram-tilin perustamista. Tässä karkeakarvainen työnjohtaja vahtii elementtien valmistumista.)
Vaan hieman tämäkin aihe vaati perehtymistä. Ei se riitä, että on puukehikko ja kasa luonnonjätettä. Pitää olla ilmanvaihto kunnossa, elukoilta pääsy kielletty ja tarpeeksi tilaa, jotta mahtuu muhimaan.
Eka meinattiin tehä kaiken tavaran komposti mm. huussista tulevalle jätteelle, mutta googlailujen ja keskustelujen jälkeen todettiin, ettei kukaan enää kompostoi avokompostissa kaikkea, kun kompostin tarvis toimiakseen olla lämpöeristetty. (Iskän ja äiti komposti kyllä toimi aikanaan ilman eristystä, mutta nykyään niilläkin on ostokomposti.)
Miehen ystävän komposteihin perehtyneen isän mukaan vanhasta pakastimesta saa parhaan kompostin, mutta jos luitte huussikirjoituksen, niin arvaatte varmaan kuinka sen ehotuksen kanssa kävi.
Päädyimme siis kompostoivaan huussiin sekä lehtikompostiin.
Kattelin lehtikompostille oikein hyvän paikan, mutta risuja raivatessa törmäsin ensimmäistä kertaa elämässäni tällaiseen metsän asukkiin. Näin kompostin paikka siirtyi suosiolla metrin verran kauemmas.
"Hyvän kompostikehikon tulee olla riittävän suuri eli mitoiltaan siis vähintään metri kertaa metri. Pienempi ei lämpene", kertoo Rakentaja.fi ja jatkaa "Yksinkertaiseen lehtikompostiin tarvitaan lautaa noin 60-80 metriä. Pystyrakenteisiin kannattaa käyttää hieman vahvempaa tavaraa, esim. 50 x 50-100 mm. Käytön helpottamiseksi kompostikehikosta ei kannata rakentaa liian korkeaa, sillä lehtikuormat pitää saada sinne kätevästi." Hyviä neuvoja.
"Tiiviissä kehikossa lämpö pysyy paremmin kuin harvassa. Rakoja kuitenkin tarvitaan, jotta komposti saa tarvitsemaansa ilmaa. Paikan tulee olla varjoisa, mutta lämmin." Tasapainolaji tämä.
"Tiiviissä kehikossa lämpö pysyy paremmin kuin harvassa. Rakoja kuitenkin tarvitaan, jotta komposti saa tarvitsemaansa ilmaa. Paikan tulee olla varjoisa, mutta lämmin." Tasapainolaji tämä.
Kompostin pohjalle kasattiin ohjeiden mukaan risuja tai puuhaketta, "jolloin se saa riittävästi palamiseena tarvitsemaa happea". Sitten kasattiin kerroksittain mullansekaista kitkemisjätettä ja lehtijätettä eli eliöpohjaista ja kuivikekamaa.
Vielä ei saatu kesän aikana niin paljon jätettä kompostiin, että kuviteltais sen pysyvän lämpimänä talven yli. Keväällä kasan voi kuulemma taas tekohengittää joko kaupasta ostettavalla kompostiherätteellä tai kompostikäymälästä tulevalla suotonesteellä (eli pissalla).
Vielä ei saatu kesän aikana niin paljon jätettä kompostiin, että kuviteltais sen pysyvän lämpimänä talven yli. Keväällä kasan voi kuulemma taas tekohengittää joko kaupasta ostettavalla kompostiherätteellä tai kompostikäymälästä tulevalla suotonesteellä (eli pissalla).
Martoiltakin löytyy kompostointiohjeita:
- Kuivaa jätettä kannattaa kastella. (Me jätettiin kansi asentamatta, niin ei tarvi erikseen kastella.)
- Typpeä komposti saa tuoreesta ruohosta. (Voidaanko tästä olettaa, että typpi on tärkeää?) Jos ruohoa on niukasti, kompostiin kannattaa lisätä kanankakkaa tai muuta typpipitoista lannoitetta tai kompostiherätettä. Kompostia voi kastella myös vedellä laimennetulla virtsalla. (Pitää sanoa Miehelle, että jos tulee kauhea tarve pissiä kompostiin, niin tekee sen sateella.)
- Tuhkaa tai kalkkia kompostiin ei laiteta, koska pH:n kohoaminen haittaa hajoittajapieneliöiden toimintaa. (Hyvä tietää.)
- Puutarhajätekompostiin voidaan laittaa kaikki puutarhasta ja keittiöstä tulevat kasvinjätteet. Rikkakasvien kanssa on kuitenkin käytettävä harkintaa, puutarhajätekomposti kun ei yleensä lämpene riittävästi. (Jossain muualla sanottiin, että jos kompostoi rikkakasveja, pitää ne kaivaa ihan sinne keskelle lämpimimpään kohtaan.)
- Komposti käännetään kesän aikana yleensä 1-3 kertaa: keväällä sulamisen jälkeen, kesällä, jos hajoaminen on hidastunut ja komposti on jäähtynyt ja kolmannen kerran syksyllä. (Kattoo ny.)
- Puutarhajätekomposti on valmista, kun se näyttää mullalta. (Sitä odotellessa.)