perjantai 29. kesäkuuta 2018

Terassinpohjapiiras: mustikka-jugurtti

No eihän tossa juhannuksena kerenny mitään kasveja tunnistaan, vaikka juhannussateen vaikutuksen alaisena ne onkin monet alkaneet osoittaa elonmerkkejä.

Syötiin, saunottiin ja pelattiin korttia, kuten juhannuksena kuuluu, mutta duunattiin myös saunan seinustan terassia. Tai minä mitään duunannu. Mun tehtävä on pitää huolta energiatasoista (kunnes on aika maalata taas).

jäiseiin mustikoihin on sekoitettu perunajauhoa, jotta ne pysyy kauniimpana piirakassa

Tein Miehelle ja Varamiehelle (miehen ystävä, joka on auttanu meitä täällä ihan sikana) mustikka-jugurtti-piiraan. Koska sattu olemaan mustikoita ja jugurttia. Enkä viittiny lähtiä kauppaan. Oli muuten pehmosta ja hyvää.

Ohje löyty Valiolta.

Pohja:

  • 3dl vehnäjauhoja
  • 1dl sokeria
  • 1,5 tl leivinjauhetta
  • 1,5 dl sulatettua voita, juoksevaa rasvaa, tms.
  • 2 kananmunaa
  • 1dl mielellään maustamatonta jugurttia
  • mausteeksi teelusikallinen sitruunankuorta tai puoli teelusikallista kardemummaa
Täyte:
  • 200g eli 3-4dl mustikoita
  • ja jos ovat jäisiä niin varaa 1rkl perunajauhoja
  • 1 kananmuna
  • 2dl samaa jugurttia kuin yllä
  • 0,5 dl sokeria
Sitte:
  • Laita nyt ihan ekana taas se uuni päälle. 200 astetta.
  • Sekota kuivat aineet keskenään.
  • Lisää rasva, munat ja jugurtti, mausta (sitruuna tai kardemumma, mulla ei ollu kumpaakaan ja hyvää tuli silti) ja sekota nopeasti tasaseksi.
  • Elä voitele uunivuokaa (ite tein niin ja löysä taikina ei meinannu pysyä reunoilla). Kaada taikina vuokaan (joku peruspiirakkavuoka on oikein hyvä) ja levitä niin, että nousee reunoja myöten kans.
  • Jos sulla nyt oli niitä pakkasesta otettuja mustikoita tai muuten vetisiä, niin sekota joukkoon se perunajauho ennen pohjan päälle levittelyä. Sitte levitä. Reunoille kans kunnolla.
  • Sekota muna, jugurtti ja sokeri ja levitä marjojen päälle.
  • Uuniin ja 30min. 
  • Parasta vähän jäähtyneenä.
Ötökkäsuojuksella varustettu tarjotin on kätevä mökillä, kun remppaajia saa joskus odottaa mustikkapiirakan syöntiin


  1. Ja siis parasta. Piste.

perjantai 22. kesäkuuta 2018

Juhannusmielitekobanaani

Selailinpa puhelinta tuossa Merikarvian rantaravintolassa tännään ja sattui silmiini grillattu suklaabanaani. Siltä istumalta ostin 12 Fazerin sinistä konvehtia (niillä ei ollu muuta) ja yhtä kesäistä olutta sekä takasmökilleajoa myöhemmin tekasin juhannusvieraille suklaabanaanit.

suklaabanaani valmistuu tekemällä banaaninkuoreen pitkittäinen viilto ja tunkemalla suklaata banaaniin koko matkalta

Neljään banaaniin vaan suklaat sisään ja koska sataa (ylläri) en jaksanu ruveta grillaan, vaan tökkäsin koko setin takkaan hiilloksen päälle.

Suklaabanaanit lepää foliokääreessä punaisten hiilien päällä

Siellä annoin olla jonku vartin plus muutaman minuutin vielä arvoin, että millähän ne sieltä takasta saa pois. Tuhkalapio käy tähän tarkoitukseen tosi hyvin.

pähkinämurska on hyvä lisä suklaabanaanin päälle

Ja sitte joku ehotti, että pähkinämurska vois toimia, niin murskailin pikkusen pähkinääki vielä päälle. Kermavaahtoa en sentään ruvennu vatkaamaan tällaista pikaista mielitekoa varten.

Hauskaa juhannusta!


maanantai 18. kesäkuuta 2018

Satais nyt, satais edes viikon

Ei tarvinnu ite tänä vuonna tappaa nurmikkoa sammalsyöpöllä. Se kuoli ihan itekseen. Voikukat sen sijaan ei.

Nurmikko on niin kuivaa, että se pölisee ruskeana. Vain voikukat sinnittelee.

Juhannusruusun kukat ei tahdo pysyä kasassa.

valkoinen juhannusruusu pudottelee lehtiä kuivuuttaan

Tää kaveri on vielä tunnistamatta, mutta muutama kuiva päivä vielä, niin onpa yks tunnistettava vähemmän.


Marjapuska kellastuu uhkaavasti myös.

marjapensaan lehdet kellastuu kuivuudessa

Mutta sentään jotain iloa. Kuumuus rauhottaa mukavasti mm. hyperaktiivisia mäyräkoiria. 

mäyräkoira makaa aurinkotuoli alla varjossa läkähtyneenä kuumuudesta

maanantai 4. kesäkuuta 2018

Trimmaava Mies

En sitte vahtinu koko aikaa, niin Mies raivas trimmerillä luonnonmustikkapuskat. Voi saatana, suoraan sanottuna!

luonnonmustikka leikattu trimmerillä

On mulla tietty metsässä mustikkaa ja toisessa paikkaa tontilla, ja pensasmustikatkin, jotka ei tosin mustikoi tänä kesänä vissiin vielä. Mutta silti.

Toki ite osotin, että tästä voi vetää kaikki nää, mutta siinä oli vuohenputkea ja mustikat oli vasta kiven takana. Ne ei kuuluunu "näihin". Ei niillä ole hemmetti ulkonäöllisestikään muuta yhteistä kuin vihree väri.

Tunsin ansaitsevani mielipahajätskin. Sen sain. Miehen jätski oli ehjä.


lauantai 2. kesäkuuta 2018

Amatöörin auringonkukat: Ameriikan ihme

Sanovat, että auringonkukkia on helppo kasvattaa. Että päiväkotilapsikin pystyy siihen.

Mun ongelma lienee, että olen sekä malttamaton, laiska että auttamattomasti myöhässä. Ei ole vielä kukkaa nähneet mun auringonkukat. Edellisiä epäonnistumisia voi lukea otsikoilla: Amatööri kasvattaa auringonkukkia, Amatöörin auringonkukat: Eka fail sekä Amatöörin auringonkukat: Uuteen nousuun.

Jännästi, ja huolimatta viimeisen kirjoituksen toiveikkaasta otsikosta, en ole noitten jälkeen päivittäny auringonkukista mitään. Tuli auringonkukkamasennus ja jätin yrittämättä viime vuonna kokonaan.

Tämä siitäkin huolimatta, että olin viime vuoden helmikuun New Yorkin matkalla Airbnb:n naapurissa olleesta rautakaupasta ostanu itelleni tuliaiseksi kukkatikkarin. Kyllä. Auringonkukkatikkarin. Makso jotain dollarin.

auringonkukka tikkari saviruukku helppo auringonkukan kasvatus

Vain USAsa voidaan (auringon)kukan kasvatus tehdä niin helpoksi, ettei tarvi edes siemeniin koskea ite. Puhumattakaan muista taimettamiseen liittyvistä salaisuuksista.

Olin varmaan taas vähän myöhässä. Tai sitten se vaan tuntu siltä, kun kesä tuli tänä vuonna niin aikaisin. Tuossa muutama päivä sitten sain lopulta tikkarini istutettua, kun se melkein puolitoista vuotta oli pyöriny keittiön pöydällä odottamassa tilaisuuttaan.

Auringonkukkatikkari saviruukussa mullassa ja vettä päälle

Tän helpommaksi homma ei enää oikeasti voi mennä:

1. Purkkiin multaa.
2. Tikkari purkkiin (tikku taivasta kohti) niin, että 1/4 pallosta jää näkyviin.
3. Kuppi eli reilu pari desiä vettä perään.
4. Purkki ulos ja joka toinen päivä kuppi vettä päälle.

Sitte ootellaan. Lupaan kertoa miten onnistu, vaikka menis reisille tämäki yritys.