Marskin ulkomainen heila

Kun mä sillon viimeksi en kehannu korjata omia sanomisiani ja ostin epähuomiossa mustaherukan eli ton mun Marskin, niin nyt menin sellaseen kauppaan, jossa ei varmasti tule kukaan kysymään, että voiko auttaa. Sain ostettua karhunvatukan. (Ja siis tässä luki jo monta minuuttia taas, että mustaherukka. Mun aivot ei vaan pysty sanoon karhunvatukka.)

Biologiystäväni ehotti kyllä suomalaista lajiketta, mutta en jaksanu enää vaihtaa kauppasuunnitelmaa, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi Rubus fruticosus Black Satin. (Tai ois siellä ollu toinenki lajike, mutta se oli puolet kalliimpi eikä kylteistä erottanu, että niillä ois ollu mitenkään olennaisesti eroa esim. marjojen maussa, niin otin ton halvemman.)

Marskiin verrattuna istutus oli huomattavasti suoraviivasempi. Sen ku kuoppaan vaan normaalimullan kans, vähän aiempaa syvemmälle ja vettä perään. Tietty laitoin vähän ite tehtyä kompostimultaa alle, koska voin.

Black Satin on köynnöstävä, joten se tarvii kehikon johon kiipeillä. Mutta siinä tuli sellanen rimpula mukana, niin en ruvennu heti ainakaan vaihtamaan järeempään.

Muita ominaisuuksia:

• Piikitön (mahtavaa!)
• Itsepölyttyvä (joten sen kaveri voi olla mustaherukka eikä tarvetta lajitoverille)
• Köynnöstävä (eli tarvii kiipeilykehikon)
• Erittäin satoisa (mahtavaa taas!)
• Marjat makeat, aromikkaat ja mehukkaat

Hoito:

• Marjoneet oksat poistetaan syksyllä (ja syytä ei kerrota missään, mutta varmasti tää on sama kuin normaalivatulla eli tekee marjat toisen vuoden oksiin)
• Suojataan kevätauringolta (no tähän ois kiva saaha jotain tarkennusta, että miksi lasketaan kevätauringoksi, kun kuitenkin muuten tykkää auringosta)
• Ei kannata kauheesti lannotella, kun kasvattelee sit vaan turhaan lehtiä ja muuta turhaa

Jännä nähä joko se ystävänsä Marskin tavoin aikoo marjoa jo tänä kesänä, kun on kerta kukat ja kaikki. Mie kerron sitte.