Tyhmä pajuangervo

Miehen loma loppui ja palattiin Tampereelle. Tästä eteenpäin mökkeillään taas viikonloppuisin, mutta ei se mitään. Kiva tää kaupunkikin on välillä.

Otin mökiltä mukaan tunnistustehtävän. Vaikka meillä on pieni tontti, siellä on kaiken muun lisäksi valtava määrä yhtä samaa pensasta. Sitä on oikesti joka puolella. Eikä se varsinaisesti ole mikään mun suosikki. Se vie liikaa tilaa ja on aivan tosi tylsä.

Leikkasin sitä viime kesänä alas monen metrin matkalta mökin edestä, jotta nähtäis joki. Puska ei siitä ollu moksiskaan vaan kasvo tänä kesänä entistä tuuheampana. 

Pääsin tunnistamaan sitä vasta nyt, kun teki lopulta kukan. Se on pajuangervo (töyhtöversiotahan meillä oliki jo). Punaisen kukan perusteella rusopajuangervo.

Harviala kertoo tästä koristepensaasta seuraavaa: 

• Pystykasvuinen rusopajuangervo leviää nopeasti juuriversoista. (Näin voisi helposti päätellä.)
• Se on hyvin terve, talvenkestävä ja vaatimaton kasvupaikan suhteen. (Eli vaikka tekisin mitä, en saa sitä hävitettyä.)
• Elokuun alussa avautuvat tummanruusunpunaiset kukinnot ovat jopa 20 cm pitkiä ja 10 cm leveitä. Laji kukkii saman vuoden versoilla. (No onhan ne ihan nätit joo, mutta niitä on suhteessa liian vähän pensaan ärsyttävyyteen nähden.)
• Sietää voimakasta leikkausta. (Sanoisin, että jopa nauttii siitä.)

Juuriversoihin otin lähempää tuttavuutta, kun raivasin tilaa yrttimaalle. Taidan koittaa ensin kadottaa tuota pätkän kerrallaan sen mukaan miten tarvin tilaa muuhun. Jos ei toimi (ts. jos mun yrittimaassa kasvaa kohta taas pujoangervo), niin pitää ottaa järeämmät aseet käyttöön.