Kuoleman puutarha

Mies on niin innokas ruohonleikkaaja, että huomasin vasta nyt omistavani voikukkapellon nurmikon sijaan. 

Ennen tätä oivallusta luulin olevani sellainen "antaa kaikkien kukkien kukkia" -tyyppi. Niinku kirjaimellisesti. Olisin varmasti vieläki, jos en ois koskaan kuullu rikkaruohonyppijästä. 

Voikukkien nyppiminen juurineen on ihamparasta. Mitä pidempi juuri, sen suurempi tyydytys. Kyllä te tiiätte, jotka ootte nyppineet. Eikä sitä pysty lopettaan. Ei, vaikka ei saa enää suoristettua itteensä ja joutuu meneen loppuillan 90 asteen kulmassa. Vähänkö siinä asennossa muuten bongaa tosi helposti lisää nypittävää.

Vähänkö eräs jaloissa pyörivä maansiirtourakoitsija innostu kans. Kävi kai varmistamassa, ettei vaan jääny mitään juuria. Eikä vaan yhestä kohtaa. Meni nurmikonpaikka-aine ostoslistalle. (Olen kerran nähny jossain nurmikonpaikka-ainetta, jonka kyljessä oli mäyräkoiran kuva. Ei välttämättä sattumaa.)

• Rakentaja.fi neuvoo paikkaamaan nurmikon seuraavasti:
• 
  
• 1. Leikkuriharavalla tai haralla rikotaan maanpinta. (Tai mäyräkoiralla.)
• 2. valitaan sopiva siemenseos (puutarhakaupasta valmis siemenseos). (No tässä on just taas tää, että mikä on "sopiva".)
• 3. Kylvetään siemenet maahan kohtaan, josta maanpinta rikottiin. (Nurmikonpaikkaohje for dummies?)
• 4. Siemenet peitetään ohuella hiekka-multaseoksella.
• 5. Tiivistetään kevyesti painelemalla (jaloilla tai rautaharavan lappeella). 
• (6. Huomataan hetken päästä, että tilalla on uudestaan monttu ja toistetaan kohdat 2-5 tarvittavan monta kertaa.) 
• 7. Huolehditaan korjauskylvön kastelusta, kunnes ruoho alkaa vihertämään. (Aargh... "alkaa vihertÄÄ"! Ää! Oli se sitte nykyään sallittua taikka ei. Prkl. Joku roti.)

8. Tärkeää paikkauskylvössä on myös huolehtia siitä, että siemenet ovat kosketuksissa maanpinnan kanssa eivätkä ne jää auringossa palaneen nurmikon päälle. (Minkä kanssa ne voi olla kosketuksissa, jos ei maanpinnan?)

Tähän asti oon paikkaillu näitä soralla.

Tuosta vielä tyyppi itseteossa:

Ootteko muuten pistäny merkille, että monilla miehillä on aivan erityinen suhde ruohonleikkuuseen? Meillä meni tässä muutama viikko, ettei päästy mökille ja oli ihan tuskaa kattella miten tämä pyöriskeli ja mietti ja pyöriskeli ja suunnitteli, että lähtiskö ihan vaan iltapuhteena ajeleen moottoripyörällä mökille, että sais nurmikon leikattua. Sanoin, että kyllä se nurmikko siellä pysyy ja tämä on, että joo, pysyy tietysti. Ja seuraavana päivänä sama keskustelu.

Tällekin on ihan sama, vaikka koira kaivelee nurmikon pilalle, kunhan sen on leikattu.