Mustien banaanien loppusijoituspaikka

Mulla oli pari sysimustaa banaania. Tai ei ne vielä ollu niin mustia sillon, ku bongasin Satokausikalenterin Instasta hyvin suoraviivasen banaanileivän reseptin. Mutta sit meni päiviä, ehkä reilu viikko, ennen ku sain aikaseksi. Mutta tässä reseptissä onneksi mustempi banaani = parempi banaani.

Koska aina välillä banaanit ottaa iskua ja mökillä niitä ei voi nakata smoothieeseen, niin oon ennenki googlannu banaanileivän ohjetta, mutta jostain syystä en oo selvinny sinne leipään saakka vaan jotenki ne on aina päätyny muffinsseiksi. (Pääasia joka tapauksessa, että päätyvät taikinaan eikä biojätteeseen. Ruuan hukkaaminen ahistaa mua tolkuttomasti.)

Ois kyllä kannattanu kokeilla ennenki. Tää on jälleen todella helppo ja vaatii vain asioita, joita sulla on jo mökillä valmiina.

Näitä tarviit:

• Niitä banaaneja (virallisessa ohjeessa 4, mutta mulla oli vaan 3 ja hyvä tuli silläki)
• 1 dl voita (pistin silmämääräsesti köntsän Oivariinia ja uskon, että voit rohkeesti kokeilla ihan sillä rasvalla mitä sulla on siellä mökillä)
• 2 dl sokeria (ohjeessa oli ruokosokeria, mutta ei mulla ainakaan mitään hienostelusokereita täällä ole, niin käytin tavallista)
• 2 kananmunaa
• 3 dl vehnäjauhoja
• 1 tl leivinjauhetta
• vaniljaa (no ei mulla tietty oo sitäkään, niin laitoin vähän vaniljasokeria ja veikkaan, että ihan ilmanki pärjää)

Action-osuus:

• Laita se uuni taas lämpeneen heti. 175 astetta.
• Anna rasvan pehmetä ja sekota se sokerin kans.
• Lisää muussatut banaanit.
• Lisää munat.
• Lisää loput kuivat aineet.
• Voitele vuoka (eli mikä tahansa uuninkestävä astia sulla siinä on käytössä, mutta tollasessa pitkulaisessa vuoassa ei jää varmaan keskeltä raa'aksi niin helposti) ja taikina vuokaan.
• Paista 50 min.

Kuten Satokausikalenteri kertoo "Lopputulos on ihanan makea ja tahmaisen sienimäinen." Kyllä.

Ehdottavat tarjoiltavaksi hapokkaan ranskankerman kanssa, mutta koska en (tietenkään) lukenu ohjetta loppuun saakka etukäteen, eikä mulla (tietenkään) ole täällä normisti jääkaapissa mitään ranskankermoja, niin vedettiin Oivariinilla. Oli muuten aivan järjettömän hyvää. Varsinki lämpimänä ja kylmänä.

Jos sulla on karmee tarve lokeroida, niin virallisestihan tää on jälkiruoka, mutta kokemuksen perusteella tää on tosi hyvää aamu- ja iltapaloilla sekä päiväkahvin kanssa.