Tällä viikolla oli keskimäärästä enemmän stressiä, jonka vuoksi viime yön unet jäi vähäiseksi, vaikka olin päässy jo mökille. Työasiat pyöri mielessä vielä nyt aamulla ja vaikka kuulostaa, että Mies vois tarvita apua vajan purkamisessa, niin aattelin eka tunnistaa yhen kasvin aivojen harhauttamiseksi.
Tätä tyyppiä on kans ollu tänä kesänä tosi paljon. Varmaan samasta syystä kuin oranssivoikeltanoa. Koska Mies ei oo kerenny juuri trimmaileen.
Yritin eka helpointa eli Googleen "pieni sininen kukka". No, niitä on pari erilaista. Lemmikki näytti hetken eniten samalta, mutta sillä ei oo pitkiä heteitä.
Pakko oli lopulta ottaa Luontoportti käyttöön. Jouduin laittaan sinne neljä määrettä kuudesta (kukan värin, kukan koon, terälehtien määrän ja kukinnon muodon), koska ihan viimiseen asti systeemi tarjoili aho-orvokkia ja tiesin, että orvokki tää nyt ainakaan ei oo. (Täältä voi lukea "Orvokki se nyt ainakin on".)
Sitte natsas. Nurmitädyke. Ja pakko sanoa, että tästä mä oon kyllä kuullu. Ja tää mun ois kyllä pitäny tunnistaa ilman apuvälineitäki.
---------
Karvakamu sai kiittää onneaan, että mun stressivarastot oli jo käytetty muuhun. Se sai illalla päähänsä, että rantakivikossa on jotain kiinnostavaa ja kaivo tiensä kivikkoon mun istuttamien mehikasvien läpi. Että uusiks meni seki projekti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti