Pensasmustikka vs. pajuangervo

Sanoi se poika siellä Kevätmessuilla, joka mulle pensasmustikat möi, että toukokuussa saa istuttaa. "Sitten, kun pakkaset on varmasti ohi." Juu, tänä keväänä sitä ei vaan voi tietää.

Voi olla, että inspiroiduin hieman mustikoiden istuttamisesta, kun tajusin, että voin hyvällä syyllä hävittää pari kolme metriä (tyhmää) pajuangervopuskaa. (Ai että, se on ärsyttävä kasvi.)

Ai nii ja olihan niillä mustikoillaki jotain vaatimuksia. Puutarha.net, kertoo, että mustikka menestyy kevyessä, humuspitoisessa hietamaassa ja kasvupaikan on oltava melko lämmin ja kosteuden tasainen. (Close enough.)

Mökin takaa, keittiön oven läheisyydestä löytyi tosiaan tuota pirullista pusk... sopiva kasvupaikka. Ei muuta ko lapio (Miehen) kauniiseen kouraan ja hävityspuuhiin.

• Paras istutusaika on kevät. (Check.) 
• Pensaslajikkeita kannattaa istuttaa useita vierekkäin, koska ristipölytys parantaa satoa jopa reilut 20%. (Check. Ja hommasin vielä neuvosta kolmea eri lajiketta.)
• Viljelmää ei kannata perustaa rikkaruohoiselle maalle, vaan sitä ennen epämieluisat kasvit on tuhottava. (Voin kertoa, että parhaani tein. Hyvä se on.)
• Maan on oltava erityisen hapan, pH alle 5,5. Happamuus saavutetaan lisäämällä maahan hapanta esim. havu-rodo-multaa tai kalkitsematonta turvetta. Kotikonstina maaperän happamoittamisessa auttavat kahvinporot. (Pistin mustaa multaa ja kahvinporoja. Olis Ahlaisten K-Marketissa varmasti ollu havu-rodo-multaa, mutta en viittiny lähtiä hakemaan.)
• Taimiväli n. 1 m ja riviväli n. 1,5 m. (Vimppa tuli alle metriin, kun sattumoisin just metrin kohdalla oli hemmetin kokonen kivi.)
• Pensasmustikka ei kaipaa voimakasta lannoitusta. Vuotuinen kevätlannoitus riittää. Rodo-lannoitteet käyvät pensasmustikalle mainiosti ja kalkiton perunalannoitekin sopii hyvin. (Mitenköhän voimakas määritellään. Kai niissä lannotteissa on jotku ohjeet?) Kalkkia ei saa lisätä. 
• Pensaat ovat jänisten ja hirvien herkkua, joten ne kannattaa suojata kunnon verkolla. (Kattoo ny jos jaksaa.) 

Siinä ne nyt on. Saanko esitellä, Northblue, Chippewa ja Northcountry! Peittonaan itsetehtyä pajuangervosilppua.

Tuhkan dos and don'ts

Mun varmin lukija ja aktiivisin kommentoija, eli äiti, laitto linkkivinkin (varmaanki kompostimullasta inspiroituneena), että mihin kaikkeen tuhkaa voi käyttää. Sitä täällä kyllä kertyy, kun sauna lämpiää joka päivä ja pienikin pilvi antaa hyvän syyn laittaa takkaan tuli.

Tää Kotilieden artikkeli kertoo, että tuhka nostaa maan PH-arvoa, jonka ansiosta ravinteet irtoaa helpommin kasvien käyttöön. Meillä tulee ainaki mökillä tulee joskus poltettua roskia ja esim. vanhoja maalipintaisia puunpätkiä, mutta puutarhaan kannattaa kuulemma levittää vain puhtaasta puusta syntynyttä tuhkaa. Vastaavia ohjeita antavat myös mm. Hyötykasviyhdistys ja Maaseudun tulevaisuus.

Sitte dos and don'ts, eli levitä tuhkaa näille:

• Hedelmäpuut
• Marjapensaat
• Juurekset
• Kaalikasvit
• Pavut
• Salaatit
• Sipulit
• Tomaatit
• Nurmikko
• Perennapenkki
• Metsäiset luonnonalueet
• Kompostiin (20cm välein) (vaikka kompostiohjeissa nimenomaan kiellettiin tuhka)

Mutta elä levitä näille happamasta tykkääville:

• Pensasmustikka (tää on hyvä huomio, koska oisin todellaki laskenu mun pensasmustikat joko marjapensaaksi tai "metsäiseksi luonnonalueeksi")
• Peruna
• Alppiruustu ja atsaleat
• Havukasvit
• Hortensiat

Ja sitte vielä lisää rajotuksia:

• Tuhka sisältää raskasmetalleja, joten ihan kauheesti ei kannata villiintyä sen levittelyn kans (max ämpärillinen aarille eli 10 x 10 metrin alueelle).
• Pitäs koittaa välttää tuhkan joutumista vesistöihin ja siksi pitäski välttää tuhkan nakkelu keväthangille useamman kymmenen metrin päässä rannasta.
• Levitä eri aikaan kuin typpilannoitteet (Äh, miksi? Ja mihin aikaa typpilannoite levitetään? Äh.)
• Nii ja sit vielä neuvovat, että oota, että se tuhka on oikeesti kylmää, että ei kannata hengitellä tota ja paras ku oottelet tyyntä keliä, ettei vaan sattus mitään. 

Kolmen K:n toimenpidesuunnitelma

Tää on nyt neljäs kesä, kun oottelen, että mun pensasmustikat alkais mustikoimaan. Aattelin aluksi, että jännittävät, mutta neljä kesää on musta jo liikaa ujommallekki lajille. (Kuvan mustikka ei liity tapaukseen.)

Tulipa sitte aiemmin mainitsemani kukansyöntikirjailijatyökaverini Teklan kans puheeksi tämä ongelma ja hän suositteli kolmea toimenpidettä:

1. Kanankakkaa (oon jo laittanu, mutta en tiiä paljo mustikoille jäi, kun toi koira tykkää siitä kans)
2. Kastelua (ohups, enpä tullu edes ajatelleeksi)
3. Kavereita (lisämustikat ei kyllä haittais)

No ensinnäki noi uudet kaverit, kaks kappaletta Blue Cropia, oli varmaan vähän ammatillisemmalla otteella säilötty kevät kuin noi mun aiemmat aikanaan (koska ostin ne aika aikasin ja oottivat kellarissa loppusijoitusta). Niissä nimittäin oli jo valmiina kukkia. (Ja nyt sitte jo marjanalkuja, kts. eka kuva.)

Ja sitte toiseksi, niin se kastelu muuten auttaa. Nyt mua vähän nolottaa, että uhkailin jo Chippewaa hävityksellä, jos se ei edes yritä. 

Varmaan olin vähän myöhässä, kun vaan Northblue kerkes tekeen kukkia (kuva yllä), mutta kaikki kolme (se vimppa on Northcountry, jos jotakuta kiinnostaa) teki kyllä komeet lehet ja on muutenki jotenki tosi paljo kiitollisemman olosia.

Ehkä sit jo ens kesänä oikeesti kunnolla marjojaki. (Kuitenki joku jänis syö ne. Tai toi koira.)